Muistoista voimaa-työpaja

Voi miten mukava päivä takana! Saimme mahdollisuuden "Muistoista voimaa-työpajaan", joka järjestettiin Vantaan kaupungin hoivan, palvelutalojen, päivätoiminnan sekä vammaispalvelun ohjaajille. Työpajan piti meille hurmaava Leonie Hohenthal-Antin. Jos haluat lukea lisää luovasta muistelusta, Kotkan Muistojen talosta tai muistorasia työskentelystä, käy tutustumassa www.muistojentalo.fi

Kalastaja Holgerin muistorasia

Leonien muistojen paratiisi

Työpajassa painottui toiminnallisuus ja työstimme lopuksi pienryhmissä teemarasioita:

Teemarasiaa varten materiaalia

Erilaisia kortteja ja valokuvia voi hyödyntää muistorasiassa



Teemarasioita harjoittelimme pahvilaatikoilla, jotka verhoilimme kankailla ja huiveilla

Pienryhmien teemarasiat työstettiin puolessa tunnissa ja näin upeita niistä tuli. Voin vain kuvitella miten upeita muistorasioita syntyy, kun hyödynnetään muistorasian työstämisessä omia muistoja, henkilökohtaisia valokuvia ja esineitä.

Kiitos kaikille osallistujille ja erityisesti Leonielle :) Minulla oli ihana päivä! Muistorasia työpajoja käynnistämme myös Koivukylän vanhustenkeskuksessa, joten olkaahan kuulolla!

Upeita yhteydenottoja!

Nyt on pakko hehkuttaa! Sain tänään puhelun lähialueen nuorisotyöntekijältä. Hän kertoi, että ryhmä nuoria on innostunut tekemään yhdessä ikääntyneiden kanssa musikaalin, jonka lähtökohtina olisivat ikääntyneiden kokemukset sota-ajalta. Tein pikakierroksen palvelutalossa ja moni asukas innostui ajatuksesta ja ryhtyi jäljittämään mm. sota-ajan kirjeitään. Odotan innolla yhteistyötä ja päästä mukaan juuri tähän mahtavaan sukupolvet yhdistävään toimintaan. Talomme väelle on korvaamattoman arvokasta, että nuoret haluavat kuulla heidän kokemuksiaan sekä elämäntarinoitaan. Moni iäkkäämpi on kiinnostunut tutustumaan millaista elämää nuoret nyt elävät ja miten he voisivat jakaa omia kokemuksiaan omasta nuoruudestaan nuorten kanssa. Kiitos Te kaikki innokkaat nuoret, jotka haluatte kuulla, nähdä ja kohdata ikääntyviä. Se on mittaamattoman arvokasta :)   

Kukkaistervehdys

Ruokasalin pöytiin oli ilmestynyt kauniita tulppaaneita. Kuka ihana olikaan ne tuonut meille? Kiitos!

Ulla Strömin posliininmaalaustöitä elämän varrelta

Vanhustenkeskuksen aulassa vitriinissä on esillä Ulla Strömin posliininmaalaustöitä.

Upeita töitä voi ihastella huhtikuun ajan. Mitä upeaa osaamista talostamme löytyykään!

Ulla aloitti posliinimaalauksen vuonna 1978 ja se on ollut henkireikä kiireisessä työmaailmassa. Ulla harjoitteli ensin posliinimaalausta Koivukylän lukiossa vuosina 1978-1980. Hän opetteli sinä aikana itse tekniikan maalaukseen. Maalaustekniikan oppimisen jälkeen hän aloitti opettajana kansanopistossa. Ulla on opettanut Vantaan työväenopistossa posliinimaalausta sekä suomeksi että ruotsiksi. Ulla harrastaa posliininmaalausta edelleen omien voimiensa puitteissa.

Opiskelija Piian terveiset Tuusulan Keudasta

" Jep, olen Piia, 25-vuotias nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelija. Opiskelen toista vuottani Tuusulan Keudassa ja olisi tarkoitus valmistua nyt keväällä. Meidän viimeinen työssäoppimisjaksomme oli tarkoitus sijoittua sellaiseen työympäristöön, jossa haluaisi valmistumisen jälkeen mahdollisesti työskennellä. Ikäihmiset olivat heti alusta hirmu mukavia ja heidän kanssaan syntyi nopeasti hyvät kontaktit. 

Huomasin ilokseni melkein ensimmäisinä päivinä, että täällä oli kaksi tuttua ikäihmistä, joiden kanssa olin ollut ennenkin tekemisissä. He muistivat minut ja sain huomata sitä kautta, että jännitykseni karisi saman tien pois. Pidin muutaman tuokion Sävelsirkun avulla ennen näyttöviikkoa. Sävelsirkusta sain irti musiikkia, tuolijumppaohjeita ja nautimme asukkaiden kanssa tästä koko kirjosta.

Vammaispalvelulain mukainen ryhmä kokoontui tiloissamme joka torstai työssäoppimisjaksoni ajan. Olin mukana tekemässä töitä heidän kanssaan. Viimeisellä kerrallani ryhmän jäsenet antoivat minulle palautetta, jossa he olisivat toivoneet minun jatkavan töitä heidän kanssaan. Melkein tippa linssissä sanoin heipat ryhmällemme ja toivotin jokaiselle heistä oikein hyvät jatkot.

Pääsin myös avustamaan vapaaehtoisvetoiseen kahvilaan Cafe Koivuun. Kahvilan vapaaehtoisten kanssa olikin todella mukava työskennellä. 

Tein myös yhteistyötä lähellä olleen Trollebon päiväkodin kanssa. Meillä oli kaksi tuokiota lasten kanssa sillä aikaa, kun olin työssäoppimassa. Ensimmäisellä kerralla askartelimme lasten kanssa ystävänpäiväkortteja ja toisella kerralla palvelutalon asukkaat saivat tuoda vanhoja esineitä ja niistä kerrottiin lapsille. Voi kuinka ihanaa oli joka kerta seurata ikäihmisten ja lasten silmistä loistavaa iloa, jota saatiin yhteistyöstä keskenämme.

Tulen kaipaamaan tätä työssäoppimispaikkaa. Elinan kanssa tehty yhteistyö kantoi hedelmää, viihdyimme töitä tehdessämme hyvin, kiva ohjaaja ja oikein innostava sellainen. Lisäksi oikein mukavat työkaverit ja ihanat asukkaat saivat tuntemaan minut tervetulleeksi töihin jokainen päivä.

Juu, eiköhän nämä savolaisen lätinät tällä kertaa riitä tähän. Olen kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväinen tähän työssäoppimisjaksoon. Koen että opin erittäin paljon uutta ja jokainen päivä oli tekemisen arvoinen. "

Kiittäen ja niiaten Piia

Talvinen tervehdys

Koivukylän vanhustenkeskuksen pääsisäänkäynti on kummastuttanut monia kävijöitä. Terveysasemalta päin Karsikkokujaa tultaessa vanhustenkeskus näkyy hyvin, mutta missä lymyävät pääovet?

Jatka Karsikkokujaa ja ohita vanhustenkeskuksen rakennus, sitten käänny vasemmalle, alapihalle.

Pääovien edestä löytyy myös parkkipaikkoja. Alapihalla on kaksi sisäänkäyntiä: palvelutalon pääovi sekä liikuntatilojen pääovi.

Aulasta löytyy kaksi asiakaskäyttöön varattua tietokonetta nettiyhteydellä.

Mikäli satut vieraaksemme maanantai-iltapäivällä niin pistäydy vapaaehtoisvetoiseen Cafe Koivuun. Eurolla saa kahvia ja päivän pullan. Tarkista kahvilan aukiolo-ajat viikkotiedotteesta: blogin oikealla puolella.

Ihana kahvilaemäntämme :)

Kuka Elina?

Ajattelin (lyhyesti, vaikkakin tiivistäminen on heikko puoleni) kertoa itsestäni. Olen siis Elina Mattila ja koulutukseltani Sosionomi (AMK). Aloitin työskentelyni Vantaan kaupungilla syyskuussa 2011, samoihin aikoihin kun Koivukylän vanhustenkeskus avattiin. Puoli vuotta on mennyt siivillä. Uusi työni on innostavaa ja on ihanaa, että voin hyödyntää työssäni erilaisia elementtejä. Työtehtäviini kuuluu avoimen päivätoiminnan käynnistäminen ja pilotointi Koivukylän alueella. Tavoitteena on, että Koivukylän vanhustenkeskuksen monitoimitilassa järjestetään yhteistyössä yhdistysten, yhteisöjen sekä alueen asukkaiden kanssa erilaista avointa toimintaa. Monitoimitilan käyttö on maksutonta kaikille, jotka innostuvat mukaan avoimeen toimintaa. Seniorit ovat tervetulleita hyödyntämään tilaa erilaisessa omaehtoisessa avoimessa ryhmätoiminnassa. Vanhustenkeskus ei ole tarkoitettu vain tietyn ikäisille vaan toiveenamme on, että avoin toiminta mahdollistaisi myös eri sukupolvien kohtaamisen arjessa. Lähipäiväkodin Trollebon päiväkodin kanssa olemme käynnistäneet asukkaiden ja lasten pienryhmät. Pienryhmät ovat olleet valtavan hieno kokemus molemmin puolin. Yhteisölllisyys vaikuttaa nousevan hyvin merkittäväksi tekijäksi uudessa työssäni.

Olen työskennellyt aiemmin vanhusten hoitajana, muistisairaiden päivätoiminnanohjaajana, kotipalvelussa ja projekteissa. 18-vuotiaana en vielä osannut sanoa, mikä minusta tulee isona. Sattumalta sain mahdollisuuden tutustua lyhyeksi aikaa kotikuntani vanhusten pitkäaikaisvuodeosastolle ja se oli kokemus, joka muutti minua. Osaan vieläkin kuvitella osaston kliinisen tuoksun, pitkät värittömät käytävät, pelottavatkin tunteet. Muistan kuitenkin vielä erityisen hyvin erään iäkkään rouva, jota syötin. Hän ei enää puhunut, mutta minä puhuin hänelle. Katsoin valkoiselta seinältä hänen nuoruuden kuviaan, juttelin, vaikka juttelu tuntui joskus turhalta. Valkoiset hennot hiukset, uurteinen iho ja kirkkaat siniset silmät. Ja eräänä kertana, kun minä höpötin höpöttämistäni: hän hymyili minulle. Muistan vielä sen ilon tunteen. Uskon, että se ilo kantaa minun loputonta intoani työskennellä ikääntyvien parissa ja kehittää ikääntyvien kanssa tehtävää työtä.

Ikääntyvissä on valtava voimavara ja valtava elämänkokemus. Avoimessa päivätoiminnassa me haluamme hyödyntää tätä voimavaraa. Talomme on täynnä elämää ja elämäntarinoita, joita me haluamme kuulla ja ottaa mukaan osaksi toimintaa. Haluamme myös tavoittaa senioreita ja ikääntyviä seiniemme ulkopuolelta ja toivottaa tervetulleeksi mukaan toimintaan.